torstai 18. syyskuuta 2014

Don't leave me

Mulla on niin paha olla.
Mua pelottaa.
Sanoin Kullalle tiistai-iltana, 
että meidän ei ehkä pitäis nähä vähään aikaan.
Oon vaan kyllästyny siihin että aina kun oon sen kanssa,
mulla on paha olla. 
Vaikka aina muulloin on vaan vielä pahempi.
Mut en halua että se joutuu kärsimään mun takia,
ei kenenkää pitäis joutuu kestämää tällästä.

Keskiviikko:
Nii kuinka pitkää taukoo meinasit? Kuu loppuu vai pitempää???

En mä tiiä mitä mä meinasin ku mul on vaa paha olla
ja tuntuu ettet jaksa mua tälläseen ni koitan saada
itteeni vähän kasaa

Ootsä hei ihan okei? :/

Kyl

Torstai:
Haluutko kamas meilt jos haen omat kamat teilt täs joku pv pois?

Siis kaikki sun kamat? Tai niiku mitä sä meinaat?

Bassoo hattuu kollarii... Kaikkee mitä tarvii

Mut siis mitä tää nyt on tää koko homma ku kai sä
viel haluut olla mun kaa?

En tiiä viel... Riipuen siit et onks siul parempi ilman minuu...

Hei älä!! Oo kiltti älä jätä mua en pärjää yksin

En sanonu sillee

No mutku mua pelottaa ihan hirveesti se... Ja ku aloin
aattelee et jos ei nähä ni sä ehkä tajuut et oon vaa 
taakkana ja sit haluutki oikeesti erota

Ei vastausta.
Mitä mä teen?
En taho menettää sitä mutten myöskää satuttaa.


torstai 28. elokuuta 2014

En vaan ymmärrä.

Mä en tiedä mitä mä teen.
Tänään 600kcal. 
Tää tulee varmasti menemään ohi, tiiän ettei oo näin helppoa.
Mut se mikä mua pelottaa on se, etten enää "päätä", että tänään en syö.
Se vaan välillä tapahtuu.
Kun on paha olla.


En edes oo varma, mikä mulla on huonosti.
Välillä vaan tulee tällänen olo.
Ei sais, kirjotukset eessä.
Tiiän kyllä sisimmässäni, että tän blogin
kirjottaminen ei auta siinä mitä mun pitäisi olla.

Tänään olin painitreeneissä (joo, uus harrastus).
Täytyi yhessä välissä pitää taukoa, kun meinasin pyörtyä ja oksentaa.
Vittu, yks päivä vähemmillä ruuilla?
En mä voi olla noin heikko.

En ees tiedä enää millanen haluun olla.
Yritän olla ruokkimatta laihuusihannettani, 
ja poikaystävä (sanotaan sitä Kullaksi) on koittanu saada mua tavottelemaa
tervettä, lihaksikasta ja vahvaa kehoa.
Mä yritän katsoa peiliin ja olla iloinen mun hartialihaksista
 ja reisilihaksista ja pyöräistä pakaroista.
En vaan voi sille mitään.
Mun mielestä se ei ole kaunista.



keskiviikko 27. elokuuta 2014

Here I am again

Huh, melkein vuos on kulunu edellisestä postauksesta.. Mitä mulle siis on käyny?
Totta puhuakseni löydän itteni taas samasta jamasta ku vuos sitte.
Paitsi että painan nyt n. 60 kiloa.
En tiiä, oon toisinaan ihan tyytyväinen itteeni, mut joku vaan haluaa mun lopettavan syömisen.
 
Oon hakenu psykallekkii hoitoo, öö 10kk sitte ja parin kuukauden päästä pitäis nähä oma psykologi. Kiitti hei, enhän mä täs oo ku muutamaa kertaa hajonnu ja ollu kallion reunalla.
En kuitenkaa vois tehä itelleni mitää peruuttamatonta, koska nykyään mulla on ees yks syy yrittää, nimittäin poikaystävä.
Se tietää jokaikisen asian musta mitä en oo paljastanu kellekkää.
 
Mutta miks siis kirjotan tänne taas?
Kuukauden päästä on mun tän syksyn kirjotukset ohi, ja samaan aikaan porukat lähtee kolmeks viikoks ulkomaille.
Enhän mä voi olla käyttämättä sitä.
Plus, että nyt on mahollisuus kokeilla tasasta dieettiä, aattelin 5 kertaa päivässä max 100kcal annoksia.
Toimii varmasti paremmin ku porukoiden kanssa ollessa yks iso ateria päivässä.
 
Nyt kuitenki koitan syödä fiksusti kuukauden, koska en tosiaan aio kusta kirjotuksia tän takia.
 
En kuitenkaa voi antaa olla, tahon tuntea taas itteni tyhjäks, sytyttää tupakan myrskysäällä ja nauttia savusta.
Niinku keväällä, kun olin pariin otteeseen viis päivää syömättä mitään.Tahon taas kuulla ne sanat "sä alat olla jo liian laiha" mun poikaystävän suusta. Tekeeks se musta huomionhakusen? Ehkä, mut muuten en pysty tarpeeks näyttämää tätä oloa.